Taslima Nasrin

| syntymäpaikka = Mymensingh,Itä-Pakistan (nykyinen Bangladesh) | kuolinaika = | kuolinpaikka = | ammatit = lääkäri, kirjailija | äidinkieli = bengali | kansallisuus = Bangladesh/Ruotsi | aikakausi = | tyylilajit = kritiikki | aiheet = humanismi | liike = naistenoikeusliike, ihmisoikeudet, uskonvapaus | tuotannon kieli = englannin kieli,bengali | debyyttiteokset = | sivusto = | puoliso = | lapset = | vanhemmat = | palkinnot = Saharov-palkinto (1994) | ehdokkuudet = | uskonto = | huomioita = }} Taslima Nasrin (; s. 25. elokuuta 1962) on maanpaossa Ruotsissa asuva Bangladeshista kotoisin oleva kirjailija, koulutukseltaan lääkäri. Hän on herättänyt huomiota voimakkailla kannanotoillaan hindujen ja muslimien uskonkiihkoa vastaan ja naisten oikeuksien puolustajana.

Nasrin on hartaasta muslimiperheestä. Hän valmistui lääkäriksi 1986 ja toimi gynekologina vuoteen 1994. Kirjallisen uransa hän aloitti runoilijana, ja ensimmäinen kokoelma ''Shikore Bipul Khudha'' ilmestyi 1986. Hän nousi julkisuuteen sanomalehti ''Khabarer Kagojissa'' ilmestyneillä kolumneillaan, joissa hänen feminisminsä alkoi kiteytyä.

Nasrin on ollut maanpaossa Bangladeshista vuodesta 1994. Silloin ilmestyi hänen dokumenttiromaaninsa ''Häpeä'' (''Lajja''). Häntä uhkasi vankeustuomio, mutta kansainvälisen tukikampanjan vuoksi hän säästyi siltä. Vuonna 1994 hän siirtyi Ruotsiin ja sai maan kansalaisuuden. Vuonna 2005 hän muutti Intiaan Kalkuttaan, anoi maan kansalaisuutta, mutta ei saanut. Vuonna 2008 hän sai turvapaikan Ruotsista. Nasrinin asuinpaikka on salainen äärimuslimien tappouhkausten vuoksi. Hän joutui kohun vuoksi poistamaan kiistaa aiheuttaneita kohtia omaelämäkerrallisesta teoksestaan ''Dwikhandito'' (2003, 'Kahtiajaettu'). Wikipedian tuottama