Rudyard Kipling

| syntymäpaikka = Bombay, Brittiläinen Intia | kuolinaika = | kuolinpaikka = Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta | ammatit = kirjailija, novellisti, runoilija, toimittaja | äidinkieli = | aikakausi = | tyylilajit = novellit, romaanit, lastenkirjallisuus, runous, matkakertomukset, tieteisfiktio | aiheet = Intia, luonto, seikkailut, lapset ja nuoret, eläinmaailma | suuntaus = | tuotannon kieli = englanti | debyyttiteokset = | pääteokset = ''Viidakkokirja''
''Kim'' | sivusto = | puoliso = Carrie Balestier | lapset = | vanhemmat = | palkinnot = Nobelin kirjallisuuspalkinto (1907) | ehdokkuudet = | huomioita = | allekirjoitus = Rudyard_Kipling_signature.svg }} Joseph Rudyard Kipling () oli englantilainen kirjailija, runoilija, novellisti ja toimittaja. Hänet tunnetaan parhaiten lastenkirjastaan ''Viidakkokirja'' (1894) ja Intiaan sijoittuvasta vakoiluromaanistaan ''Kim'' (1901).

Kiplingin jälkeensä jättämä tuotanto on laaja ja monipuolinen. Häntä on kutsuttu yhdeksi novellitaiteen suurista uudistajista. Novelleista yksi tunnetuimmista lienee ''The Man Who Would Be King'' (1888). Tunnettuja Kiplingin runoja ovat ''Mandalay'' (1890), ''Gunga Din'' (1890), ''Valkoisen miehen taakka'' (''The White Man’s Burden'') (1899) ja ''Jos–'' (''If–'') (1910). Kipling tunnetaan erityisesti englanninkielisessä maailmassa yhtenä lastenkirjallisuuden suurista nimistä ja lahjakkaana tarinankertojana. Kiplingin Lasten- ja nuorisokirjallisuuden tuotannon keskeisiä teoksia ovat myös ''Norsunlapsi'' (The Elephant's Child) ja ''Meren urhoja'' (Captains Courageous).

Kipling sai ensimmäisenä englanninkielisenä kirjailijana Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1907. Hän on yhä edelleen nuorin palkinnon koskaan saanut kirjailija.

Kipling muistetaan myös vankkana Brittiläisen imperiumin ja imperialismin tukijana. Maailmankatsomukseltaan hän oli konservatiivinen ja isänmaallinen britti, joka puolusti Brittiläisen kansainyhteisön kokonaisuutta ja vastusti bolševismia. Esimerkiksi hän ei kannattanut Irlannin itsehallintoa (Home Rule) ja tuki voimakkaasti maansa osallistumista ensimmäiseen maailmansotaan. Kiplingille tarjottiin Brittiläisen imperiumin ritarin arvoa, mutta hän kieltäytyi. Wikipedian tuottama