David Hume

| kuolinpaikka = Edinburgh, Skotlanti | koulukunta = skotlantilainen valistus, naturalismi, skeptisismi, empirismi, utilitarismi, klassinen liberalismi | vaikutusalueet = tietoteoria, ontologia, mielenfilosofia, etiikka, poliittinen filosofia, estetiikka, uskonnonfilosofia, klassinen taloustiede | tunnetut työt = kimpputeoria, induktion ongelma, Humen giljotiini | allekirjoitus = }} David Hume (7. toukokuuta (J: 26. huhtikuuta) 1711 Edinburgh, Skotlanti – 25. elokuuta 1776 Edinburgh, Skotlanti) oli skotlantilainen filosofi, taloustieteilijä ja historioitsija, joka tunnetaan parhaiten tietoteoreettisen empirismin kehittäjänä sekä Adam Smithin ja Thomas Reidin ohella valistusaatteen tärkeimpinä hahmoina Skotlannissa.

Humea ennen empirismin perinteen tärkeimpinä vaikuttajina olivat John Locke ja George Berkeley. Hume sai vaikutteita heiltä, samoin kuin monilta muilta englantilaisilta ajattelijoilta kuten Isaac Newtonilta, Samuel Clarkelta, Francis Hutchesonilta ja Joseph Butlerilta sekä ranskalaisilta ajattelijoilta kuten Pierre Baylelta. Filosofiassaan Hume kritisoi esimerkiksi aiempia käsityksiä kausaliteetista eli syy-seuraus-suhteesta. Hänen mukaansa kausaliteettia ei esiinny aistihavainnoissa, eikä se ole siis looginen periaate, vaan viittaa vain yleistyksiin siitä, kun ilmiöt seuraavat toisiaan havainnoissamme.

Historioitsijat näkevät Humen filosofian skeptisismin läpitunkemana, mutta monet ovat katsoneet, että hänen filosofiassaan on hyvin keskeisenä osana myös naturalismi. Humen jälkeen hänen ajattelunsa tutkimus on jakautunut pääasiassa kahteen koulukuntaan: niihin, jotka painottavat skeptistä puolta, kuten loogiset empiristit, ja niihin jotka painottavat naturalistista puolta, kuten Don Garrett, Norman Kemp Smith, Kerri Skinner, Barry Stroud ja Galen Strawson. Wikipedian tuottama