Jamal

pienoiskuva|Jamalin niemimaan sijainti kartalla. Jamalin niemimaa () on Luoteis-Siperiassa Karanmeren ja Obinlahden välissä sijaitseva 720 kilometriä pitkä ja 230 kilometriä leveä niemimaa, joka on suomensukuisten nenetsien eli samojedien asuttama. Suomennettuna nimi tarkoittaa 'maan äärtä' tai 'loppua'. Hallinnollisesti alue kuuluu Jamalin nenetsien autonomiseen piirikuntaan.

Niemimaan maaperä on pääasiassa ikiroudassa, ja se on geologisesti hyvin nuorta aluetta.

Jamalin niemimaalla on harrastettu perinteisesti laajamittaista poronhoitoa. Useilla tuhansilla nenetseihin ja hanteihin kuuluvilla poropaimenilla on noin 500 000 poroa.

Jamal on myös tärkeä arktisten vesilintujen pesimäalue. Jamalissa ja Taimyrin niemimaalla ovat muun muassa kiljuhanhen tärkeimmät pesimäpaikat.

Jamalin niemimaa rajoittuu Obinlahteen, joka on alun perin makean veden alue, johon Objoki laskee. Vesi on kuitenkin muuttunut suolaiseksi ja kalat ovat vähentyneet. Viranomaisten mukaan syy kalan vähenemiseen on ylikalastus, mutta asukkaiden mukaan suolan lisääntymisen ja kalakannan pienenemisen aiheutti hiekan ruoppaaminen. Tästä varoittivat tutkijatkin ennen Sabettan kaasuntuotantolaitoksen rakennustöiden alkamista.

Vuonna 2014 Jamalin niemimaalta löydettiin selittämättömällä tavalla maahan syntyneitä valtavia reikiä. Erään teorian mukaan kraatterien synnyn syynä oli kaasupurkaus ikiroutaisesta maasta. Metaanikaasun äkillinen vapautuminen johtui alueen lämpenemisestä ilmastonmuutoksen takia. Wikipedian tuottama